Palasin Espanjasta Helsinkiin (ja töihin!) viime sunnuntaina. Matka oli kaikin puolin ihana – kuten aina.
Espanjassa asuneena vierailu on vähän kuin kakkoskotiin menisi. Tässä sekalaisia tunnelmia viime viikolta. Vaikka paikat ovat tuttuja, onnistun aina napsimaan ainakin parisataa valokuvaa. Digiajan "iloja" kai...
Tällä kertaa vietimme muutaman päivän "sisämaassa" Albacetessa poikaystävän vanhempien kesäasunnolla, etenkin sen uima-altaalla, ja jatkoimme sitten kolmeksi päiväksi autolla Valenciaan ja rannikolle, jota pitkin ajoimme Alicanteen asti vieraillen kivoilta näyttävissä merenrantakylissä. Alicantesta lensin tyylikkäästi Ryanairilla Tampereelle.
Meri ja aurinko, ei ihminen juuri muuta tarvitse, eli kyllä rantalomalla kelpaa – varsinkin niinä hetkinä, joina onnistuimme välttämään täyteen pakatut "lihatiskirannat", joilla joutui tappelemaan pienestä hiekkapläntistä pyyhkeensä alustaksi. Huhhuh. En ihan ymmärrä, miksi ihmiset haluavat olla siellä missä kaikki muutkin. Varsinkin, jos ihan vierestä löytyy mahtava, puolityhjä ranta.
Kiipesimme härälle! Kyseessä on kuuluisa Osbornen härkä, joita seisoo ympäri Espanjaa valtateiden varsilla. Onnistunut mainoskampanja toteutettiin jo vuosia sitten, mutta härät saivat jäädä paikoilleen (ja kansainvälistä kuuluisuutta!), kun kansa ihastui niihin.
Härälle kiipeäminen puskia pitkin olikin haastavampi juttu, varsinkin +35C helteessä. Vaivan arvoinen kuitenkin, sillä saatiin aimo annos hienoja otoksia. Tässä kuvassa roikun härän hännässä... kertoo mittasuhteista.
Valencian tiedekaupunki (Ciudad de las Artes y las Ciencias) on näkemisen arvoinen, hienoja arkkitehtonisia luomuksia vieri vieressä. Ei ihme, että Valencia on Espanjan velkaantunein kaupunki, ehheh. No, toisaalta tällaiset helmet houkuttelevat paikalle rutkain määrin turisteja, kuten kuvassa poseeraavan sellaisen.
Valencian kaunis ja avara kauppahalli.
Yllä järvi Valencian läheltä, El Palmarin kannaksen läheltä. Myös Espanjassa on järviä! No, muutama ainakin. Oheisen järven ansiosta alueella onnistuu riisinviljely, mistä saadaan materiaalia Valencian maailmankuuluun paellaan...
Visiitti turistiparatiisi/helvettiin Benidormiin kiinnosti erityisesti. Paikka oli jokseenkin sitä mitä odotin eli täyteenpakattuja rantoja, rumia pilvenpiirtäjiä ja kännisiä brittituristeja, mutta myös allaolevaa paratiisin palasta. Meille esiteltiin tämä upea laguuna, jossa snorklailtiin ja ihailtiin kaloja ja koralleja kristallinkirkkaan veden läpi. Ja kaikki tämä vain kivenheiton päässä massaturismista!
Yllä näkymä ystävän äidin asunnosta Benidormissa, kerros taisi olla 17. Talon uima-altaan palveluita käytimme ahkerasti. Ei hullumpaa.
Vierailimme muissakin rannikkokylissä: Gandía, Altea, Cullera... niistä juttua erikseen, ovat sen arvoisia! Varsinkin Altea...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti